Kymmenen käskyä ovat monelle kristitylle uskon kulmakivi. Ne opetetaan rippikoulussa, niitä luetaan jumalanpalveluksissa, ja niitä pidetään Jumalan ikuisena moraalilakina. Siksi kysymys voi kuulostaa jopa vaaralliselta: ovatko Kymmenen käskyä sitovia kristitylle?
Kysymys ei koske sitä, saako kristitty tappaa, varastaa tai tehdä huorin. Ei tietenkään saa. Kysymys koskee sitä, minkä lain alla Uuden liiton uskova elää. Raamatun vastaus on selvä ja vapauttava: uskova ei ole Siinain liiton alla, vaan hän elää Kristuksen lain alla. Ja Kristuksen laki opettaa Jumalan tahdon vielä syvemmin kuin kivitaulut.
Kymmenen käskyä olivat liiton sanat
Ensin on kysyttävä, mitä Kymmenen käskyä Raamatun mukaan ovat. Raamattu ei kutsu niitä irralliseksi moraalilaiksi, vaan Siinain liiton sanoiksi:
”Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa’. Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.”
— 2. Moos. 34:27–28
Mooses sanoo saman myöhemmin: ”Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun” (5. Moos. 4:13).
Kymmenen käskyä alkavat myös liiton johdannolla: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä” (2. Moos. 20:2). Käskyt annettiin Egyptistä vapautetulle kansalle. Sapattikäsky perusteltiin juuri tällä: ”muista, että itse olit orjana Egyptin maassa” (5. Moos. 5:15). Kymmenen käskyä olivat siis Israelin kanssa tehdyn liiton perustuslaki. Lue lisää: Mooseksen liitto.
Kiveen kaiverrettu ja katoavainen
Paavali vertaa 2. Korinttilaiskirjeen kolmannessa luvussa vanhaa ja uutta liittoa. Hän ei puhu vain uhrisäädöksistä, vaan nimenomaan siitä, mikä oli kirjoitettu kiveen:
”Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista, kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!”
— 2. Kor. 3:7–8
Mikä oli ”kirjaimin kaiverrettu kiviin”? Kymmenen käskyä. Paavali kutsuu sitä kuoleman viraksi ja sanoo, että sen kirkkaus oli katoavaista. Vastakohtana on Uusi liitto, joka ei ole kirjoitettu ”kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin” (2. Kor. 3:3).
Tämä ei tarkoita, että käskyt olisivat olleet huonoja. Paavali sanoo: ”laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä” (Room. 7:12). Ongelma ei ollut laissa, vaan ihmisen sydämessä. Laki ei voinut antaa elämää. Siksi Jumala teki uuden liiton.
Kuolleet laista, elävät Kristukselle
Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa Paavali käyttää avioliittoa vertauksena. Vaimo on sidottu mieheensä niin kauan kuin tämä elää, mutta miehen kuoltua hän on vapaa. Samoin uskova on vapautettu laista:
”Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.”
— Room. 7:4
Ja hän jatkaa: ”mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa” (Room. 7:6).
Mistä laista Paavali puhuu? Hän kertoo sen heti seuraavassa jakeessa: ”en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: ’Älä himoitse’” (Room. 7:7). Se on Kymmenen käskyn kymmenes käsky. Laki, josta uskova on kuoletettu, sisältää siis myös Kymmenen käskyä.
Kristitty ei ole laiton
Tässä kohtaa joku kysyy: saako kristitty sitten elää miten haluaa? Paavali vastaa itse. Hän ei ole ”ilman Jumalan lakia”, vaan hän on ”Kristuksen laissa” (1. Kor. 9:21). Uskova on siirtynyt yhden lain alta toisen lain alle, Mooseksen laista Kristuksen lakiin.
Kristuksen laki ei ole löysempi kuin Siinain laki. Se on syvempi. Jeesus sanoi vuorisaarnassa:
”Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä tapa’, ja: ’Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion.”
— Matt. 5:21–22
Ja: ”Te olette kuulleet sanotuksi: ’Älä tee huorin’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa” (Matt. 5:27–28).
Kivitaulut kielsivät teon. Kristus menee sydämeen asti. Lisäksi Uuden liiton uskovalla on se, mitä Siinailla ei annettu: uusi sydän ja Pyhä Henki, joka vaikuttaa hänessä halun tehdä Jumalan tahto. Lue lisää: Mitä on Kristuksen laki?
Mitä käskyistä toistuu Uudessa testamentissa?
Uusi testamentti opettaa monia samoja asioita kuin Kymmenen käskyä. Epäjumalanpalvelus, murha, aviorikos, varkaus, valehtelu ja ahneus ovat syntiä myös Uudessa liitossa. Ne eivät kuitenkaan sido uskovaa siksi, että ne olivat kivitauluissa, vaan siksi, että Kristus ja hänen apostolinsa opettavat ne.
Yksi käsky erottuu: sapattikäsky. Sitä ei käsketä missään Uudessa testamentissa. Päinvastoin Paavali sanoo, ettei kenenkään tule tuomita toista sapatin johdosta, koska sapatti oli ”tulevaisten varjo” (Kol. 2:16–17). Jos Kymmenen käskyä olisivat sellaisinaan kristityn laki, sapatin pitäisi olla voimassa. Se ei ole, koska se oli Siinain liiton merkki. Lue lisää: Sapatti vai lepo Kristuksessa?
Kolme vastaväitettä
”Uudessa liitossa laki kirjoitetaan sydämeen”
Jeremia lupasi: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä” (Jer. 31:33). Tarkoittaako tämä, että Kymmenen käskyä siirretään kivestä sydämeen?
Lupaus ei puhu kivitauluista, vaan Jumalan laista, hänen tahdostaan. Uudessa liitossa Jumalan tahto ilmoitetaan täydellisimmin Kristuksessa, ja Henki kirjoittaa sen sydämiin. Paavali sanoo, että uskovat ovat Kristuksen kirje, joka on kirjoitettu ”ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin” (2. Kor. 3:3). Kivi ja sydän ovat vastakohtia, eivät saman asian kaksi muotoa.
”Paavali lainaa käskyjä Roomalaiskirjeessä”
Paavali kirjoittaa: ”Sillä nämä: ’Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse’, ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’” (Room. 13:9).
Huomaa, mihin Paavali vie lukijan. Hän ei käske pitämään Kymmentä käskyä, vaan sanoo, että rakkaus täyttää ne: ”Sentähden on rakkaus lain täyttämys” (Room. 13:10). Se, joka rakastaa lähimmäistään Kristuksen tavalla, ei tapa, varasta eikä tee huorin. Rakkauden laki ylittää kivitaulut.
”Paavali käskee kunnioittamaan vanhempia”
Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa lapsille: ”olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein” ja lainaa käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” (Ef. 6:1–2).
Paavalin ensimmäinen perustelu on ”Herrassa” ja ”se on oikein”. Kuuliaisuus vanhemmille kuuluu Kristuksen lakiin. Paavali käyttää Vanhaa testamenttia, kuten hän tekee usein, opetuksen tukena ja esimerkkinä Jumalan hyvästä tahdosta (2. Tim. 3:16). Hän ei aseta kristittyjä uudelleen Siinain liiton alle. Lupauksessa oli alun perin kyse menestymisestä luvatussa maassa, ja Paavali soveltaa sen laajemmin: ”että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä” (Ef. 6:3).
Vapauttava totuus
Kun ymmärtää, ettei kristitty ole Siinain liiton alla, se ei johda välinpitämättömyyteen, vaan iloon. Uskova ei elä kivitaulujen tuomion alla, vaan armon alla. Hänen kuuliaisuutensa ei kumpua pelosta, vaan rakkaudesta Kristukseen, joka sanoi: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni” (Joh. 14:15). Ja hänen käskynsä ”eivät ole raskaat” (1. Joh. 5:3).
Yhteenveto
- Kymmenen käskyä olivat Siinain liiton sanat, Israelin kanssa tehdyn liiton perustuslaki (2. Moos. 34:27–28 ja 5. Moos. 4:13).
- Paavali kutsuu kiveen kaiverrettua lakia katoavaiseksi ja asettaa sen vastakohdaksi Hengen viran (2. Kor. 3:7–8).
- Uskova on kuoletettu laista, myös siitä laista, joka sanoo ”Älä himoitse” (Room. 7:4–7).
- Kristitty ei ole laiton. Hän elää Kristuksen lain alla, joka opettaa Jumalan tahdon syvemmin (1. Kor. 9:21; Matt. 5:21–28).
- Sapattikäskyä ei toisteta Uudessa testamentissa, koska se oli vanhan liiton merkki.
Lue myös: Mitä on Kristuksen laki?, Mooseksen liitto, Vanha ja Uusi liitto ja Perusopit.