Liittoteologia

2. Moos. 19–24 · Gal. 3:19–25

Mooseksen liitto: Siinain laki ja sen tarkoitus

Siinain liitto annettiin Israelille. Miksi laki annettiin, mikä oli sen tehtävä ja miksi se päättyi Kristuksessa?

Mooseksen liitto eli Siinain liitto on yksi Raamatun suurista käännekohdista. Jumala oli vapauttanut Israelin Egyptin orjuudesta, ja nyt hän teki kansan kanssa liiton Siinain vuorella. Liiton mukana annettiin laki: Kymmenen käskyä, säädökset uhreista, pappeudesta, puhtaudesta, juhlista ja koko kansan elämästä.

Moni kristitty kysyy, mikä on hänen suhteensa tähän lakiin. Pitääkö sitä noudattaa kokonaan, osittain vai ei lainkaan? Vastaus löytyy, kun kysymme ensin, mikä Mooseksen liitto oli, kenen kanssa se tehtiin ja kuinka pitkäksi aikaa.

Liitto Israelin kanssa

Ennen kuin Jumala antoi lain, hän muistutti kansaa siitä, mitä oli jo tehnyt:

”Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.”

— 2. Moos. 19:4–6

Järjestys on tärkeä: ensin pelastus Egyptistä, sitten laki. Israel ei ansainnut vapautustaan pitämällä lakia. Laki annettiin kansalle, jonka Jumala oli jo lunastanut.

Liitto tehtiin nimenomaan Israelin kanssa. Mooses sanoi myöhemmin: ”Herra, meidän Jumalamme, teki liiton meidän kanssamme Hoorebilla. Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme” (5. Moos. 5:2–3). Liittoa ei siis tehty Aabrahamin kanssa eikä kaikkien kansojen kanssa, vaan Egyptistä vapautetun Israelin kanssa.

Liitto vahvistettiin verellä. Mooses luki liitonkirjan, ja kansa lupasi: ”Kaikkea, mitä Herra on puhunut, me noudatamme ja tottelemme.” Sitten hän vihmoi verta kansan päälle ja sanoi: ”Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella” (2. Moos. 24:7–8).

Kymmenen käskyä olivat liiton sanat

Kymmenen käskyä erotetaan usein muusta laista ikuiseksi moraalilaiksi. Raamattu itse kuvaa ne kuitenkin toisin. Ne olivat nimenomaan Siinain liiton sanat:

”Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa’. … Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.”

— 2. Moos. 34:27–28

Samoin Mooses sanoo: ”Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun” (5. Moos. 4:13). Kivitaulut olivat liiton asiakirja, ja ne säilytettiin liitonarkissa.

Liiton merkki oli sapatti: ”Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä” (2. Moos. 31:17). Sapatti ei siis ollut kaikille kansoille annettu luomisjärjestys, vaan Siinain liiton erityinen merkki Israelille. Tästä lisää artikkelissa Sapatti vai lepo Kristuksessa?

Miksi laki annettiin?

Paavali esittää saman kysymyksen ja vastaa siihen:

”Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu.”

— Gal. 3:19

Jakeessa on kolme tärkeää asiaa.

Laki lisättiin jälkeenpäin. Lupaus annettiin Aabrahamille 430 vuotta ennen lakia, eikä laki voinut kumota sitä (Gal. 3:17). Pelastus on aina perustunut lupaukseen ja uskoon, ei lain tekoihin.

Laki annettiin rikkomusten tähden. Laki paljasti synnin: ”lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Laki ei tehnyt ihmisestä parempaa, vaan näytti, kuinka syvällä synti on: ”laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi” (Room. 5:20). Laki oli silti hyvä. Paavali sanoo: ”laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä” (Room. 7:12). Vika ei ollut laissa, vaan ihmisessä.

Laki oli väliaikainen. Se oli voimassa siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen. Tuo siemen on Kristus (Gal. 3:16).

Kasvattaja Kristukseen asti

Paavali kuvaa lain tehtävää vertauksella:

”Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.”

— Gal. 3:23–25

Kasvattaja oli antiikin perheessä orja, joka valvoi lasta tämän ollessa alaikäinen. Kun lapsi kasvoi aikuiseksi, kasvattajan tehtävä päättyi. Laki vartioi Israelia ja osoitti eteenpäin, Kristukseen. Kun Kristus tuli, kasvattajan aika oli ohi.

Siksi Paavali voi sanoa: ”Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo” (Room. 10:4). Ja uskoville hän kirjoittaa: ”– – ette ole lain alla, vaan armon alla” (Room. 6:14).

Jeesus täytti lain

Jeesus sanoi: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään” (Matt. 5:17). Jeesus ei hylännyt lakia, vaan toteutti kaiken, mitä se tarkoitti ja mihin se osoitti. Hän syntyi ”lain alaiseksi” ja eli sen alla täydellisesti, ”lunastamaan lain alaiset” (Gal. 4:4–5).

Laki oli kuin varjo, ja Kristus on se, joka varjon heittää. Uhrit osoittivat hänen uhriinsa, pappeus hänen pappeuteensa, temppeli hänen ruumiiseensa ja sapatti siihen lepoon, jonka hän antaa. Kun todellisuus on tullut, varjoon ei enää palata.

Laki on yksi kokonaisuus

Mooseksen lakia jaetaan usein kolmeen osaan: moraali-, seremonia- ja siviililakiin. Ajatuksena on, että seremonia- ja siviililaki päättyivät mutta moraalilaki jatkuu. Raamattu ei kuitenkaan tee tällaista jakoa. Se puhuu laista yhtenä kokonaisuutena, liiton lakina.

Paavali sanoo, että Kristus ”omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä” (Ef. 2:15). Hän kirjoittaa myös, että ”kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin”, oli katoavaista (2. Kor. 3:7–11). Kiviin kaiverretut kirjaimet ovat juuri Kymmenen käskyä.

Tämä ei tarkoita, että kristitty saisi elää miten haluaa. Uskova ei ole Mooseksen lain alla, mutta hän on Kristuksen lain alla (1. Kor. 9:21). Se, mikä Jumalan tahdossa on pysyvää, kuten rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen, totuus, puhtaus ja rehellisyys, opetetaan Uudessa testamentissa Kristuksen ja apostolien suulla, usein vielä syvemmin kuin Siinailla. Lue lisää: Ovatko Kymmenen käskyä sitovia kristitylle? ja Mitä on Kristuksen laki?

Vanha liitto päättyi

Jo Jeremia ennusti, että Jumala tekisi uuden liiton, joka ei olisi sellainen kuin Egyptistä lähtiessä tehty liitto (Jer. 31:31–32). Heprealaiskirje toteaa, että sanoessaan ”uuden” Jumala on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi, ja se on ”lähellä häviämistään” (Hepr. 8:13). Kun temppeli tuhottiin vuonna 70, uhrit, pappeus ja koko vanhan liiton järjestys päättyivät myös näkyvästi.

Apostolit kieltäytyivät panemasta lakia pakanauskovien niskaan. Pietari sanoi Jerusalemin kokouksessa: ”Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin” (Apt. 15:10–11).

Mitä Mooseksen liitto opettaa meille?

Vaikka uskova ei ole Mooseksen lain alla, Mooseksen kirjat ovat edelleen Jumalan sanaa ja ”hyödyllinen opetukseksi” (2. Tim. 3:16). Ne opettavat meille:

  • Jumalan pyhyydestä: Jumala on pyhä, ja synti erottaa hänestä.
  • Synnin vakavuudesta: Laki näyttää, ettei kukaan voi tulla vanhurskaaksi omilla teoillaan.
  • Kristuksesta: Uhrit, pappeus, temppeli ja juhlat ovat esikuvia, jotka avautuvat Kristuksessa.
  • Jumalan uskollisuudesta: Jumala piti lupauksensa sukupolvesta toiseen, vaikka kansa oli uskoton.

”Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.”

— Joh. 1:17

Yhteenveto

  • Mooseksen liitto tehtiin Israelin kanssa Siinailla sen jälkeen, kun Jumala oli vapauttanut kansan Egyptistä (2. Moos. 19–24).
  • Kymmenen käskyä olivat liiton sanat, ja sapatti oli liiton merkki.
  • Laki lisättiin rikkomusten tähden ja oli voimassa vain siihen asti, kunnes Kristus tuli (Gal. 3:19).
  • Laki oli kasvattaja Kristukseen asti. Uskon tultua emme ole enää kasvattajan alaisia (Gal. 3:24–25).
  • Laki on yksi kokonaisuus. Se täyttyi Kristuksessa, ja uskova elää nyt Kristuksen lain alla.

Lue myös: Uusi liitto, Vanha ja Uusi liitto ja Aabrahamin liitto.